KANAVARANTA KAIKILLE!

TIETOA JOENSUUN YDINKESKUSTAN ARVOKKAIMMAN RANTAPAIKAN TURMIOLLISEN RAKENTAMISEN TORJUMISEKSI JA SEN PUISTOMAISEKSI KEHITTÄMISEKSI

[ Uutta ajankohtaista: PKO:n toimitusjohtaja kyseenalaistaa havainnekuviemme oikeellisuuden. Katso kuvasta 5 A alkaen ja tuoreimmista kirjoituksista kuvien jälkeen.]

[ Huom! Ajankohtaista Kanavarantaan liittyvää kunnallisvaaliasiaa heti tämän sivun jälkeen.]

Sivujen tarkoitus on havainnollistaa kuvien ja tekstien avulla niitä

peruuttamattomia seurauksia kaupunkilaisten hyvinvoinnille, Joensuun kaupunkikuvalle ja maineelle, joita vääjäämättä seuraa jos Kanavarannalle rakennetaan sinne suunnitellut rakennusmassat.

Nämä sivut pyrkivät tukemaan Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle 15.6.2016 jätetyn kansalaisvetoomuksen ehdotuksia ja muita kaupunkilaisten / kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa puistomaisen ratkaisun puolesta. Aikaa on vielä - vaikka vain vähän.

Tärkeintä tässä on se, että kaikilla ihmisillä on oltava mahdollisuus saada havainnollista tietoa siitä mitä suunnitellusta Kanavarannan rakentamisesta seuraa ja

mitä se merkitsee meille kaikille. Sitä tietoa ei valitettavasti suunnitteluasiakirjoista tahdo löytyä hakemallakaan.

Jokainen voi näiden sivujen ja muun informaation avulla muodostaa oman käsityksensä Kanavarannan rakentamisesta. Uskon, että moni avoimesti asioita tarkasteltava voi yhtyä PKO:lle luovutetun vetoomuksen johtopäätöksiin.

Laajemman kansalaisten osallistumisen muotoja liittyä mukaan vetoomukseen vielä harkitaan. Yleinen nettiadressi on yksi vaihtoehto. Muitakin vaikuttamisen keinoja pohditaan.

HUOM! Nettiadressi on avattu 27.10.2016:

http://www.adressit.com/kanavaranta_kaikille_vetoomus_joensuun_kaupunginhallitukselle

**PÄIVITYS: ADRESSI LUOVUTETTIIN JOENSUUN KAUPUNGINHALLITUKSELLE 13.2.2017

MUTTA ALLEKIRJOITUSTEN KERÄYS JATKUU!

VETOOMUKSEN LUOVUTUSPUHEESSA TODETTUA: "Kanavarannan vuosia kestäneen kaavoitusprosessin aikana kukaan ei tietääksemme ole julkisessa sanassa perustellut sitä, miksi nimenomaan Kanavarantaan on rakennettava suuret asuinkerrostalot. Se ei käy ilmi myöskään kaavaselostuksesta.

Sen sijaan useissa julkisissa kirjoituksissa on esitetty yksityiskohtaisia perusteluja rakentamisen sallimaa kaavoitusta vastaan. Niitäkään ei ole kommentoitu. Kritiikki on jatkunut ja vahvistunut asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Kaavamuutosta on sanellut eräänlainen ”mykkä pakko”.

LUE PUHE KOKONAISUUDESSAAN KIRJOITUKSET-OSIOSSA SIVUJEN LOPUSSA.**

Nämäkin sivut ovat tapa vaikuttaa. Päämäärä on selvä. Tarkoitus on pelastaa Kanavaranta - Joensuun ydinkeskustan tärkein näköalapaikka Pielisjoen hienoon joki- ja kulttuurimaisemaan ja kahden rantapuiston yhdysside - ahneuden, harhauttamisen, pimittämisen ja lyhytnäköisyyden ohjastamalta, jokimaisemaa, kanavaa, Kaupungintaloa ja muita kulttuurista arvoa omaavia rakennuksia pilaavalta ja halventavalta kerrostalorakentamiselta. Siinä sivussa vaurioitetaan koko kaupungin mainetta viihtyisänä, ihmisten hyvinvoinnista ja ympäristöstä välittävänä kaupunkina ja matkailukohteena.

Etukäteen tehdään myös peruuttamatonta vahinkoa kaikille niille jokiympäristön (mm. Ilosaaren ja Kimmelin kylpylähotellin), symmetrisen keskustan ja ydinkeskustan kehittämissuunnitelmille, joiden näkö- ja toimintapiiriin Kanavaranta elimellisesti kuuluu ja näkyy.

Kanavaranta tulee kehittää puistomaiseksi kaikille ihmisille avoimeksi oleskelutilaksi, jossa kaupunkilaiset, heidän vieraansa ja tulevat sukupolvet voivat nauttia kauneimmasta mitä Suomen luonto ja arvokas kulttuuriympäristö voivat tarjota kaupungin ydinkeskustassa.

Olli Saastamoinen

Emeritusprofessori

olli.saastamoinen@uef.fi

JK "Aktiiviryhmässä" on useita henkilöitä. Koska sivut ovat vielä keskeneräisiä ja sivusto allekirjoittaneen oma, kannan tässä vaiheessa vastuun sisällöstä yksin. Vaikka s-postini on Itä-Suomen yliopisto, ei se tietenkään ole osallinen eikä millään tavalla vastuussa näistä sivuista. Palaute on tervetullutta ja voidaan lähettää em. s-postiosoitteeseen. Otsikossa sana Kanavaranta auttaisi tunnistamaan palautetta.

AJANKOHTAISTA: KANAVARANTA JA KUNNALLISVAALIT!

Analyysia Karjalaisen /Karjalan Heilin Joensuun kuntavaalikoneen vastauksista

Karjalaisen ja Heilin kunnallisvaalikone on tehnyt hyvän valinnan ottaessaan Kanavarantaan suunnitellun rakentamisen yhdeksi vaalikoneen 22 kysymyksestä. Kanavarannan rakentamista on julkisuudessa vastustettu yli kuuden vuoden ajan. Yksikään virkamies, rakennuttajataho tai kunnallispolitiikan vaikuttaja ei ole antanut vastausta yksinkertaiseen kysymykseen ”miksi massiivista asuinrakentamista on sijoitettava rantapuiston parhaalle paikalle?” - puistovyöhykkeen katkaisten ja sen eheyttämisen estäen, pilaamaan Pielisjoen maisemaa ja ydinkeskustan arvokkainta virkistysympäristöä.

Vaalikone ei tietenkään voi vastata näihin kysymyksiin mutta se tekee joka tapauksessa suuren palveluksen kunnalliselle demokratialle. Se antaa äänestäjille ja kaikille kaupunkilaisille mahdollisuuden tutustua vaalikoneeseen vastanneiden kunnallisvaaliehdokkaiden suhtautumista asetettuun väittämään ”PKO:n pitää luopua Kanavarannan tornitalohankkeesta". Jokainen voi verrata ehdokkaiden kantoja, peilata niitä omiin ajatuksiinsa ja valintoihinsa toki osana 21 muuta väittämää ja muita äänestyspäätökseen vaikuttavia tekijöitä.

Huomionarvoista on se, että vaalikone antaa tähän saakka käytännössä puuttuneet kunnallispoliittiset kasvot Kanavarannan rakentamiselle ja sen vastustamiselle. Toki valtuuston enemmistöpäätös äänin 49-8 rakentamisen sallivan kaavamuutoksen puolesta viisi vuotta sitten teki sitä osaltaan, mutta tuolloin valtuuston enemmistö oli mm. tarkoitushakuisen kaavaselostuksen harhauttama.

Kun uusi valtuusto pääsee tavalla tai toisella vielä vaikuttamaan tähän Joensuun tulevaisuuden kannalta elintärkeään kysymykseen sillä on oleellisesti vankempi ja kokonaisvaltaisempi tietopohja asian käsittelyyn.

Valtuustossa kullakin luottamushenkilöllä on valtaa erikseenkin mutta isoimmat päätökset kunnallispolitiikasta tehdään kuitenkin paljolti puolueiden arvojen ja periaatteiden pohjalta. Niistä kertovat myös ehdokkaiden vastaukset ja valinnat. Yksittäisen vaalikoneen selaajan on lähes mahdotonta saada lukuisista vastauksista kokonaiskuvaa esimerkiksi siitä, millaista linjaa eri puolueet tulevat vastaisuudessa ajamaan Kanavarantaa koskevissa kysymyksissä.

Selkeätä suuntaviivaa siitä voi kuitenkin saada tarkastelemalla mitä kunkin puolueen ehdokkaiden yhteenlasketut vastaukset kertovat puolueiden ja valtuustoryhmien kannoista koskien Kanavarannan rakentamista tai siitä luopumisesta. Erityisesti on hyödyllistä seurata johtavien luottamushenkilöiden näkemyksiä.

Tätä tarkoitusta varten oheinen taulukko on laadittu yhteensä 323 kunnallisvaaliehdokkaan antamista vastauksista. Toivomme sen palvelevan kuntalaisia ja kaikkia asioista kiinnostuneita.

YHTEENVETO PUOLUEIDEN KUNNALLISVAALIEHDOKKAIDEN KANNATUKSESTA KARJALAISEN/HEILIN VAALIKONEEN 2017 VAATIMUKSELLE 21/22:

"PKO:n pitää luopua Kanavarannan tornitalohankkeesta"

Maksimituki väitteelle = 100 (” ..PKO:n ehdottomasti luovuttava rakentamisesta” )

Ei lainkaan tukea väitteelle = 0 (”.. täysi tuki PKO:n rakentamishankkeelle ” )

Puolueet alla ovat kunnallisvaalilistan järjestyksessä.

Pisteet Vastanneita Ehdokkaita Vastaus-%

Kristillisdemokraatit 56,9 21 38 55

Vasemmistoliitto 75,3 35 45 78

Perussuomalaiset 41,7 26 40 65

Kokoomus 27,9 66 88 75

Vihreä liitto 55,2 38 44 86

Sosialidemokraatit 45,2 67 88 76

Keskusta 39,1 65 88 74

Piraattipuolue 0 2 4 50

SKP 99,3 3 3 100

323 438 74

Kommentti: Jokaisesta puolueesta löytyy sekä rakentamisen kannattajia että sen vastustajia, siksi äänestäjillä on valinnanvaraa.

Hattua onkin syytä nostaa niille ehdokkaille, jotka erityisesti suurimmissa puolueissa pystyvät asettumaan niiden – sinänsä perusteluja vailla olevaa – rakentamista suosivaa ”päälinjaa” vastaan. Nämä puolueiden itsenäiset ajattelijat ansaitsevat äänestäjien tukea.

Puolueen valinnalla näyttäisi kuitenkin olevan melko suuri merkitys kun halutaan estää uhkaava Joensuun kaavoitushistorian ja rakentamisen vakavin ranta- ja puistoalueen kaappaus, joka loukkaa lähes kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia ja ylpeyttä kauniista kaupungistaan. Samalla vaarannetaan kaupungin vetovoimaan perustuvaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Tämä puolueittain kerätty kooste näyttäisi antavan melko selkeän kokonaiskuvan puolueiden sitoutumisen asteista yhteisen hyvän asialle. Senhän pitäisi olla kunnallispolitiikan perustana kaikille puolueille.

Kanavarannan rakentamista kannattaa voimakkaimmin Kokoomus selvällä pesäerolla myös rakentamisen puolelle kallistuviin Keskustaan, Perussuomalaisiin ja Sosialidemokraatteihin. Rakentamista vastustavista keskisuurista puolueista Vasemmistoliitto on selvästi kärjessä melko tasavertaisten ja aika lähellä "keskilinjaa" olevien Kristillisdemokraattien ja Vihreiden edellä. Piskuinen SKP tosin pesee kaikki Kanavarannan puistomaisen kehittämisen puoltajat.

Politiikassa on monia asioita, joita voidaan tarkastella ja muuttaa vaikka vuosittain, jos päätökset osoittautuvat huonoiksi. Kanavarannan rakentaminen ei ole sellainen asia.

Jos massiiviset kerrostalot rakennetaan Kanavarantaan ne ovat siellä 200 vuotta muistuttamassa kunnallispolitiikasta ja osuustoiminnasta, jotka antautuivat anteeksiantamattoman ahneuden vietäviksi. Puistomaisesta Kanavarannasta muodostuisi puolestaan hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden ehtymätön lähde vuosisadoiksi.

TÄSTÄ ON KYSYMYS

KUVA 1 OSOITTAA KAUPUNGINTALON TAKANA NÄKYVÄN PIIMÄLINNAKSI KUTSUTUN 2-OSAISEN LIIKERAKENNUKSEN JA YLÄOSALTAAN NÄKYVÄN ENTISEN POSTITALON PYSÄKÖINTIPAIKKANA TOIMINEEN ALUEEN (KIISTELLYN KANAVARANNAN ALUEEN) KESKEISEN SIJAINNIN JULKISENA TILANA, RANTAPUISTON NÄKÖALAPAIKKANA JA KAUPUNGIN KÄYNTIKORTTINA.

TÄMÄ VANHA KUVA OSOITTAA MITEN KANAVARANNAN PUISTOMAINEN KEHITTÄMINEN YHDISTÄISI KAKSI PUISTOA JA KRUUNAISI PIELISJOEN AINUTLAATUISEN

JOKI- JA KULTTUURIMAISEMAN MERKITYKSEN IHMISTEN HYVINVOINNIN JA KAUPUNGIN VETOVOIMAN LÄHTEENÄ.

Muun muassa tämä perusasia jäi Kanavarannan poikkeuksellisessa asemakaavoituksessa huomiotta. Lähtökohdaksi otettiin yksityisen rakennuttajan esitys alueen ottamisesta kerrostalorakentamiseen (teksti jatkuu kuvan alla..).

KUVA 1. Ilmakuva 1980-luvulta Joensuun kaupungin matkailujulisteessa: "Tervetuloa Joensuuhun".

JOKIVARREN RAKENTAMISEN 65 VUOTTA VANHA RAJALINJA JOENSUUN KESKUSTAN RANTAPUISTOVYÖHYKKEELLÄ NÄKYY HYVIN TÄSSÄ ILMAKUVASSA 1980-LUVULTA. LINJA MUODOSTUU ELIEL SAARISEN SUUNNITTELEMAN KAUPUNGINTALON (1914) JA KAUIMPANA KANAVAPUISTON TAKANA NÄKYVÄN KONSERVATORION (ENT. TYTTÖLYSEO, 1913) RANNAN PUOLEISTEN JULKISIVUJEN MUODOSTAMASTA RAJALINJASTA. SE ON TURVANNUT ARVOKKAAN JOKIMAISEMAN EHEYDEN.

Piimälinnan suunnittelussa 1950-1960 luvulla tätä rakentamisen rajalinjaa pidettiin itsestään selvänä. Liikerakennusten takana olevan entisen Postitalon sijoittelu ottaa huomioon rantavyöhykkeen kapenemisen ja jokirannan kaartumisen. Sekä yksityisen rakennuttajelle siirtyneellä Postitalolla että nykyisin Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) omistamalla Piimälinnalla on oman aikansa arkkitehtuuriin liittyviä arvoja. PKO on parhaillaan uudistamassa liikerakennusten julkisivuja.

KUVA 2. KANAVARANTAAN SUUNNITELLUT UUDEN ASEMAKAAVAN MUKAISET RAKENNUKSET

KIISTAN KOHTEENA OLEVA KANAVARANNAN ALUE ON SIIS KUVASSA KAUPUNGINTALON TAKANA OLEVAN "PIIMÄLINNA"- LIIKERAKENNUKSEN (1963) JA ENTISEN POSTITALON (1955) EDESSÄ AVAUTUVA PYSÄKÖINTITILA. SIELLÄ ON NYKYISIN MYÖS MATALIA VARASTOTILOJA, JOTKA EIVÄT NÄY TÄSSÄ VANHASSA KUVASSA. (Teksti jatkuu kuvan alla ..)

KUVA 2. Kaavan mukaiset uudet rakennukset.

Ilmakuva 1980-luvulta. Uusien rakennusten hahmottaminen: Mauno Tuomisto (Kaupunginarkkitehti 1963 - 1992)

Kuvassa 2 näkyvät uuden kaavan mukaiset uudisrakennukset: PKO:n "Piimälinnan" jatkorakennus (vaalean sininen) ja sen takana häämöttävä yksityisen rakennuttajan suunnittelema L-muotoinen kerrostalo (ruskea). Ne katkaisevat Kaupungintalon ja Piimälinnan välissä olevalta Siltakadulta /Länsisillalta katsottuna näkymät Kanavapuistoon, jokirantaan ja niiden takana häämöttävään Konservatorion rakennukseen (entinen jo 1913 rakennettu kaunis tyttölyseo).

Alempana rannalla olevan kevyen liikenteen väylän käyttäjille maisemaa hallitsevaksi elementiksi muodostuvat betoniset kerrostalot. Ne nousevat erityisen voimakkaasti esille tunkeutuessaan jokirannan korkeimmalle kohdalle. Suurten rakennussmassojen sijoittamista jokirannan jo nyt kapeimpaan kohtaan keskustassa ja arvorakennuksia (Kaupungintalo, Postitalo, Konservatorion rakennus, Pielisjoen linna - ei näy kuvassa ,sijaitsee oikealla kanavan ja joen ylittävän sillan keskellä vastapäätä Ilosaaren aluetta) on allekirjoittajien taholta kutsuttu " barbarismiksi", "vandalismiksi" ja "rantojen ryöstöviljelykseksi".

Kuvasta näkyy miten uusien rakennusten myötä Kanavarantaan syntyy eriskummallinen ja sekasortoinen rakennusten rykelmä - alueelle, jonka perinteinen asemakaavoitus oli suunnitellut kurinalaisesti Kaupungintaloa ja muita arvorakennuksia sekä jokimaisemaa kunnioittaen puistoiksi tai muuksi avoimeksi tilaksi.

VETOOMUS POHJOIS-KARJALAN OSUUSKAUPALLE

POHJOIS-KARJALAN OSUUSKAUPALLE LUOVUTETTIIN 15.6.2016 VETOOMUS

LUOPUA NS. PIIMÄLINNAN LIIKERAKENNUKSEN SUUNNITELLUSTA LISÄRAKENTAMISESTA KANAVARANTAAN.

PKO EI OLLUT EPÄONNISTUNEEN ASEMAKAAVAHANKKEEN ALULLEPANIJA. SEN VETÄYTYMINEN

MAISEMAA PILAAVASTA RAKENTAMISESTA ESIM. SIIRTÄMÄLLÄ RAKENNUSOIKEUKSIA JOENSUUN

UUDEN KESKUSTAN PUOLELLE AVAISI TIEN PUISTOMAISELLE KANAVARANNAN KEHITTÄMISELLE.

Kanavaranta kaikille! Vetoomus Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle

Kolin ja Pielisen kansallismaisemista vetensä saava Pielisjoki muotoutuu valtakunnalliseksi luonto-

ja kulttuurimaisemaksi Joensuun keskustassa.

Eliel Saarisen, Alvar Aallon sekä muiden suunnittelemien harmonisesti maisemaan sijoittuvien arvorakennusten, kanavan, siltojen, saarten ja rantapuistojen Pielisjoki muodostaa kaupunkimme merkittävimmän maisemakokonaisuuden. Kaupunkilaisille se on elintärkeä virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde.

Kaupungille se on myös mainetta tuova vetovoimatekijä, Ilosaaren myötä myös nuorempien ikäpolvien tuntema. Tällaiseen maisemaan kohdistuvaan kaavoitukseen ja rakentamiseen on suhtauduttava äärimmäisellä huolella, parhaita vaihtoehtoja vertaillen sekä niitä kaupunkilaisille havainnollistaen ja heitä kuunnellen.

Nämä ehdot eivät täyttyneet yksityisen rakennuttajan ja liike-elämän intresseistä käynnistyneen Kanavarannan asemakaavamuutoksen valmistelussa. Lopputulos toteutuessaan on tätä kansallisestikin arvokasta aluekokonaisuutta vakavasti ja pysyvästi vaurioittava. Se myös heikentää Kaupungintalon arvoa rantamaisemien dominanttina rakennuksena.

Uusi kaava mursi aiemmin voimassa olleen rakentamisen rajaviivan. Ainutlaatuisen joki – ja kulttuurimaiseman näkyvimpään, nyt tosin pääosin yleisenä paikoitusalueena olevaan tilaan, rakennettaisiin kaavan mukaan kaksi suurta asuinrakennusta. Toinen PKO:n omistaman ns. Piimälinnan seitsenkerroksisen osan jatkeeksi ja toinen puistomaisemaan hyvin sopeutuneen, asuinkäyttöön muutettavan Postitalon eteen, sen parhaaseen näköalasektoriin.

Väärään paikkaan sijoitetuista taloista syntyisi kaikille kaupunkilaisille jatkuvia maisema-arvojen ja elämysten menetyksiä. Talot katkaisevat näköyhteyksiä osittain tai kokonaan Kanavapuistosta ja joen yläjuoksulta kaupungintalolle ja Eliel Saarisen puistoon sekä vastaavasti niiltä näkymiä yläjuoksuun päin. Kaikkialta minne kaupungintalo, Piimälinna tai Postitalo nyt näkyvät vesi- tai rantamaisemissa, uudistalot tulevat hallitsemaan maisemaa. Näin myös jokivarren silloilta.

Kaavoittaja ei ole myöntänyt eikä havainnollistanut sitä, että suunnitellut rakennukset tuhoavat ikuisiksi ajoiksi mahdollisuudet kehittää Kanavarannan nykyisten rakennusten ja joen rannan välistä aluetta yhteiskuntataloudellisesti ja sosiaalisesti parhaalla tavalla: rantapuiston levennyksenä, mahdollisena Eliel Saarisen/Kanavapuiston laajennuksena.

Puutarhamaisesta tilasta tulisi helposti saavutettava näköalapaikka, jossa kaikki kaupunkilaiset voisivat tyytyväisinä ihastella ja esitellä vierailleenkin kauneinta mitä Suomen luonto ja kulttuuri voivat kaupungin keskustassa tarjota.

Tuskin koskaan kaupunkimme kaavoituksessa on yksityinen etu asetettu yhteisen edun edelle siten kuin Kanavarannan kaavoituksessa.

Osuustoiminnan periaatteena on yhteishyvän asettaminen yksityisen voitontavoittelun edelle. Me vetoamme Pohjois-Karjalan Osuuskauppaan, että se luopuisi asemakaavan sallimasta lisärakentamisesta Kanavarannassa ja avaisi tietä sille mikä on oikein meille kaikille ja tuleville sukupolville.

Joensuussa 15.6.2016

Allekirjoittajien puolesta

Olli Saastamoinen Helmi Järviluoma

Emeritusprofessori Professori

Kaikki allekirjoittajat:

Atso Almila Kaupunginorkesterin kunniakapellimestari, orkesterinjohdon professori

Anna-Liisa Alanko FT, lausuntataiteilija

Antti Alasoini Lääkintöneuvos

Laura Assmuth Professori

Paul Fryer Dosentti

Pertti Harstela Emeritusprofessori

Raimo Heikkilä FT, johtava tutkija

Tapio Hämynen Emeritusprofessori

Liisa Häyrynen Psykologi

Maunu Häyrynen Maisemantutkimuksen professori

Simo Häyrynen Yliopistonlehtori

Eeva Jokinen Professori

Helmi Järviluoma Professori

Jarmo Kortelainen Professori

Tarja Kupiainen FT, yliopettaja

Jari Kupiainen FT, yliopettaja, dosentti

Seppo Könönen Taidemaalari

Teppo Laurinolli Kuvanveistäjä

Ari Lehtinen Maantieteen professori

Anna Logrén Tutkija

Tarja Lehto Yliopistotutkija

Matti Maltamo Professori

Irmeli Mustalahti Yliopistonlehtori

Eevamaija Mustaniemi-Lodders Klarinetinsoiton lehtori

Jopi Nyman Professori

Hannu Perho Emeritusprofessori

Kaija Perho FT

Pertti Puhakka Lääkintöneuvos

Ilkka Pyy Yliopistonlehtori

Sabaheta Ramcilovic Post doc researcher

Pertti Rannikko Professori

Elena Saastamoinen FL, opettaja

Olli Saastamoinen Emeritusprofessori

Nora Schuurman Dosentti

Tuija Sievänen Vanhempi tutkija (luonnon virkistyskäyttö)

Heikki Simola Dosentti

Seppo Surakka Kaupunginjohtaja

Pekka Suutari Professori

Jukka Tikkanen Yliopistotutkija

Timo Tokola Professori

Eeva-Stiina Tuittila Professori

Mauno Tuomisto Yliarkkitehti

Pasi Tuunainen, Dosentti

Liisa Tyrväinen Professori

Tuula-Liina Varis Kirjailija

Mikko Varis Lääninpoliisineuvos

Anneli Vänskä Apulaisylilääkäri

Olavi Vänskä Johtava ylilääkäri

Minna Ylimartimo Lehtori (BG), YTM (aluesuunnittelu)

Tapio Ylimartimo Metsätalousinsinööri

Huomautus: Allekirjoittajien järjestystä on korjattu aakkosjärjestykesen mukaiseksi.

KANAVARANNAN KUVIA ERI KATSOMISKULMILTA

KUVA 3. Näyttääkö siltä, että tähän rantapuistomaisemaan mahtuisi vielä pari kerrostaloa? Yksi poikittain olevan valkoisen Piimälinnan jatkeeksi? Toinen L-muotoinen entisen postitalon eteen?

Rantapuistovyöhyke on tässä kapeimmillaan. Alue näyttää jo tarpeeksi rakennetulta. Yli puolivuosisataa voimassa olleen kaavan mukaan näin olikin. Uusi kaava ei tuonut lisätilaa. Jo punatiiliset, aikanaan lähinnä postin tarpeisiin tehdyt matalat varastorakennukset tuntuvat olevan liikaa.

Kuvassa oikealla näkyy Kanavapuiston reuna, Kaupungintalon edessä häämöttää Eliel Saarisen puiston kulma. Kuten maisemaestetiikan professsori (emeritus) Yrjö Sepänmaa kirjoittaa, tämä pysäköinti- ja varastoalueena aikansa palvellut tila on kuin "luotu puutarhamaiseen rakentamiseen". Sellainen kehittäminen vahvistaisi ratkaisevasti vain kevyen liikenteen väylän ja muutaman puurivin levyistä Kanavapuiston rantakaistaletta ja ennenkaikkea muodostaisi Kanavapuistosta ehyen ja kokonainen rantapuiston ja näköalapaikan. Sellainen ydinkeskustan rantapuistoalueelta puuttuu.

Samalla terassimaisella puistorakentamisella Kanavapuisto ja Eliel Saarisen puisto muodostaisivat maisemallisesti yhtenäisen rantapuistotilan vain kivenheiton päässä torilta. Missä muualla Suomessa on vastaava historialliseen jokimaisemaan arvorakennuksineen, siltoineen ja toiminnallisine saarineen avautuva kokonaisuus aivan kaupungin ydinkeskustassa, pian symmetriseksi kehittyväksi? (Symmetrisen keskustan kehittäminen tarkoittaa Pielisjoen itäpuolista, Kaupungintalon ja Piimälinnan välistä Ilosaaren kautta kulkevien siltojen yhdistämää mm. rautatieasemasta ja hotelli Kimmelistä tunnetun alueen rakentamista asumiseen, matkailutoimintaan ja muihin tarkoituksiin. Sinne mahtuisivat hyvin myös Kanavarantaan suunnitellut asuinrakennukset.)

Hyvät verkkosivujen vierailijat: katsokaapa tästä näkökulmasta vielä kuvia 1 ja 2. Kuvitelkaa pysäköintialueen ja suunniteltujen rakennusten paikalle puistomainen tila!

(Tekstiä muokattu viimeksi 24.10.2017 ).

KUVA 4. Periaatteessa sama maisema kuin edellä (kuva 3) mutta tässä rantavyöhykkeen kohoaminen näkyy hieman paremmin. Kannattaa panna merkille, että entisen postitalon sijainti kauempana vanhasta rakentamisen rajalinjasta ottaa huomioon jokiuoman kaarteen.

Suunniteltujen rakennusten ääriviivat: Mauno Tuomisto.

Kuva: Olli Saastamoinen

KUVA 5 A Tähän on piirretty molempien suunniteltujen uusien rakennusten ääriviivat. Takaosassa on Piimälinnan 7-kerroksinen jatko-osa, joka jo yksin tehokkaasti peittää kaupungintalon. Kuva on otettu kauempaa ja jalankulkijan perspektiivissä kaupungintalon tornin huippukaan ei näy.

Jatko-osan edessä on yhtä kerrosta "matalampi" 6-kerroksinen L-muotoinen yksityiselle rakennuttajalle suunniteltu kerrostalo. Nyt myös Piimälinnan vanha osa jää peittoon. Rannan kevyen liikenteen väylä häämöttää kanavan betonireunan vieressä. Jalankulkijan ja pyöräilijän näkymissä kaupungintalo katoaa kokonaan maisemasta. Tilalle tulevat korkeat (6 -7 -kerroksiset) ja lähelle rantaa sijoittuvat betonirakennukset, jotka alhaalta Kanavapuistossa lähellä vedenpintaa kulkevan kevyen liikenteen väylän tasolta katsottaessa korostuvat erityisen voimakkaasti massiivisuudessaan. Lähes yhtä tehokkaasti kaupungintalo ja avoin ilmatila peittyvät myös veneilijöiden ja matkailua palvelevan laivaliikenteen näkökulmasta. Rakennukset pilaavat kaupungin suosituimman kevyen liikenteen väylän näkymät sekä tästä lähiperspektiivistä että joen ylä- ja alajuoksun suunnasta sekä silloilta katsottuna .

AJANKOHTAISTA! Vastauksessaan kirjoitukseen ”Osuustoiminnan arvot ja Kanavarannan rakentaminen” (Olli Saastamoinen, Karjalainen 16.8.) PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä väitti (Karjalainen 18.8.2017), että PKO:lle luovutetun vetoomuksen [15.6. 2016, julkaistu sivujen alkupuolella] yhteydessä annetut havainnekuvat ovat ”harhaanjohtavia” ja rakennukset ”2-3 kertaa liian suuria suhteessa kaavan mahdollistamaan kokoon”.

Yksi neljästä tuolloin luovutetusta kuvasta on ylläoleva 5A ja muut alkupään kuvat 1 ja 2 sekä kuva 10A. Asiasta enemmän seuraavien kuvien yhteydessä (kuvasta 5B alkaen) sekä myös Kirjoitukset-osion tuoreimmista artikkeleista, mukana on myös toimitusjohtaja Kivelän kirjoitus.

KUVA 5 B. Tarkennettu versio kuvasta 5A. Musta kehikko osoittaa alkuperäiset kuvat, punainen ja keltainen tarkistetut versiot. Piimälinnan punaisella havainnollistettu jatko-osa on noin 9 % lyhyempi ja sen päädyn leveys keskeltä noin 8 % kapeampi kuin alkuperäisessä kuvassa. "Kokonaisuuden" tilavuus on yhteisvaikutuksena noin 15- 20 % pienempi kuin alkuperäisessä havainnepiirroksessa.

Keltaisella merkityn yksityisen L-talon osalta 6-kerroksisen rakennuksen korkeus on suhteutettu paremmin 7-kerroksiseen Piimälinnaan. Se merkitsee noin 10 % vähennystä "kokonaistilavuudessa" mustaan kehikkoon verrattuna. Lainausmerkit "kokonaistilavuudessa" ovat siksi, että perspektiivikuvissa yksi ja sama rakennus näyttäytyy mittasuhteiltaan erilaisena kuvakulmasta ja etäisyydestä riippuen.

Kuten etusivulla kerrottiin, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä väitti (Karjalainen 18.8.2017), että PKO:lle luovutetun vetoomuksen [15.6. 2016, julkaistu sivujen alkupuolella] yhteydessä annetut havainnekuvat ovat ”harhaanjohtavia” ja rakennukset ”2-3 kertaa liian suuria suhteessa kaavan mahdollistamaan kokoon”.

Kuvan 5 B tarkennukset osoittavat, että pienet virheet näissä kuvissa ovat mahdollisia kuten myös Kivelän kirjoituksen vastineessa 20.8.2017 todettiin. Meillä ei ole käytettävissä arkkitehtitoimistojen tai kaavoittajien kuvantamis- ja suunnitteluteknologiaa. Havainnekuvat ovat kuitenkin kokeneen arkkitehdin omiin valokuviimme piirtämiä kaavaselostuksen asemakaavapiirustuksiin ja mittatietoihin perustuen. Vaativatkin perspektiivikuvat pystytään sijoittamaan valokuviin kynän ja viivottimen avulla etenkin silloin kun alkuperäisen kuvan rakennukset antavat perspektiivilinjojen suunnille ja niiden mittaamiselle riittävästi tukea ja kun asemakaavan avulla saadaan rakennusten ääripisteet kiinnitettyä valokuvassa näkyvälle tonttialueelle. (Myöhemmissä havainnekuvissa on viimeistelyssä käytetty myös Paint-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia).

Yhdessä tehdyt tarkistusmittaukset osoittavat, että näissä ensimmäisissäkin kuvissa on onnistuttu vähintäänkin tyydyttävästi. Tunnistamamme mahdolliset 10 - 20 prosentin virherajat rakennusten mittasuhteissa eivät ole suuria. Vaikka ne jossakin kohdassa ylittyisivätkin on selvää, että toimitusjohtaja Kivelän väitteet 2-3 kertaa liian suurista rakennuksista eli 200-300 prosentin virheistä eivät vaikuttaisi olevan tältä planeetalta.

On kuitenkin syytä erityisesti tähdentää, että perspektiivikuviemme perimmäisenä tarkoituksena on havainnollistaa suunniteltujen rakennusten tuottamia pysyviä muutoksia Pielisjoen rantapuistovyöhykkeen eri osissa oleskelevien ja liikkuvien ihmisten näkökulmista. Kuvat korostavat erityisesti kävelijöille, puistoalueella levähtäville, kevyen liikenteen väylien, siltojen ja saarien käyttäjille sekä joelta avautuvia näkymiä.

Nämä jokapäiväiset näkö- ja kuvakulmat ovat lähes täydellisesti ja ilmeisen tarkoituksellisesti sivuutettu asemakaavaselostuksesta. Vaikka siellä on runsaasti havainnekuvia ja kuvaparivertailujakin, ne ovat useimmiten niin kaukaa otettuja tai muuten kuvakulmista, joista todellisia vaikutuksia on vaikeaa tai jopa mahdotonta hahmottaa. Kaavaselostuksen teksti on samalla tavalla tarkoitushakuista, maisemallisia vaikutuksia vähättelevää, virkistykselliset ja elämykselliset näkökulmat sivuuttavaa sekä sosiaaliset ja hyvinvointivaikutukset unohtavaa.

Verkkosivujen keskeinen tarkoitus on kuvien ja tekstien avulla antaa ihmisille todellinen mahdollisuus päästä etukäteen kasvokkain Kanavarannan rakentamisen tuottamiin dramaattisiin - ja rakentamisen jälkeen peruuttamattomiin - vaikutuksiin tällä Pielisjoen rantapuistovyöhykkeen "hiomattomalla helmellä".

Kanavarantaa ei saa uhrata kiinteistökeinottelun tunnusmerkkejä omaavan ahneuden alttarille!

Kanavarannalla on oma kutsumuksensa, joka näkyy kirkkaana Joensuun matkailumainoksena 1980-luvulla toimineesta kuvasta 1. Kuvassakin väliaikaisesti pysäköintialueena toimineen arvopaikan luontainen tehtävä on eheyttää Kanavapuisto - ainoana mahdollisuutena luoda Joensuun ydinkeskustaan kaikkien helposti saavutettavissa oleva arvokas ja täysimittainen rantapuisto.

Eheytynyt Kanavapuisto toimisi samalla rautatieaseman puolelta Pielisjoen yli Ilosaaren kautta kulkevan maisemallisesti ja toiminnallisesti upean siltareitin ja "matkailuväylän" vastustamattomana käyntikorttina Kaupungintalon ja Eliel Saarisen puiston rinnalla.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) on nykyisin ratkaisijan asemassa Kanavarannassa. Yksityisen kerrostalon rakentaminen luonteeltaan sataprosenttisesti julkiseen tilaan joki- ja puistomaiseman keskelle, olemassa olevia arvorakennuksia halventaen, ei ole osuustoiminnan arvojen mukaista toimintaa. (Tämä osoitetaan artikkelissa "Osuustoiminnan arvot ja Kanavaran rakentaminen", joka löytyy Kirjoitukset-osiossa. Sieltä löytyy myös PKO:n toimitusjohtajan vastine ja sen vastine).

Osuustoiminnan arvojen mukaista on ratkaisu, joka koituu osuuskaupan jäsenten ja muiden kaupunkilaisten hyvinvoinnin sekä kaupungin, Pohjois-Karjalan ja samalla erään kaikille kalliin satavuotiaan yhteiseksi hyväksi.

Puisto Kanavarantaan on se vaihtoehto, jonka Pielisjoki ja ihmiset ansaitsevat ja jota Joensuun ja koko maankin kestävä tulevaisuus vaatii.

Päivitetty 24.10.2017

KUVA 6 A Vihreästä (entinen osuuspankkitalo ) ja valkoisesta osasta (entinen hotellirakennus, viimeksi opiskelija-asuntolana toiminut) muodostuva nykyisin PKO:n omistama ns. Piimälinna ei ole mikä tahansa rakennus.

Se on Joensuun ensimmäinen moderni liikerakennus ja ilmeisesti Joensuussa ainoa arkkitehtikilpailun tuloksena syntynyt rakennus. Joelta katsottuna etenkin korkeampi valkoinen osa on suuri, mutta sijoittuessaan kurinalaisesti pitkään voimassa olleen asemakaavan määrittämän rajan mukaisesti samalle linjalle Kaupungintalon kanssa se ei kilpaile sen "maiseman herruudesta". Arkkitehtikilpailun yhteydessä tätä arkkitehti Tuomo Väyrysen työtä kiiteltiinkin sen mittakaavallisesta soveltuvuudesta Kaupungintalon viereiseksi rakennukseksi (matala osa lähempänä kaupungintaloa) sekä sen mallikasta sopeutumista Rantapuistojen yhteyteen.

Nykyhetken näkökulmasta viimeksimainittu viittaa siihen, että kenties jo tuolloin on ajateltu, että pysäköintialue ei ole näkymäeste eikä poista mahdollisuutta yhdistää Kaupungintalon puistoalue ja

Kanavapuisto. Nythän kevyenliikenteen väylä ja puurivit niitä ohuesti yhdistävätkin ja näköyhteyskin on vaikka myöhemmin rakennetut varastorakennelmat sitä rajoittavat.

Piimälinnaa ehdotettiin Keskustan osayleiskaavan selvityksessä suojeltavaksi sen massan ja muodon sekä kaupunkikuvallisen merkityksen vuoksi.

Kun vanhempi arkkitehtuuri sai palkinnon Kaupungintalon ja ympäristön huomioonottamisesta, Kanavarannan uusi kaavoitusarkkitehtuuri ja rakentaminen repii voittoja ympäristön ja arvokkaiden rakennusten kustannuksella.

7-kerroksisen osan jatkaminen ruhjoo paitsi maisemaa myös itse suojelun arvoiseksi todettua rakennusta. Rakennuksen silloinen omistaja Pohjois-Karjalan Osuuspankki vastusti suojelua. Nyt tiedetään miksi.

Joensuun "ensimmäinen 1960-luvun massiivinen puhdas liikerakennus" on muotoutumassa suunnitellun jatko-osan myötä (kuvat 2,5 ja 10) rantapuistovyöhykkeen kolossaaliseksi torahampaaksi "kaupungin arvopaikalla, joka on kuin luotu terassimaiseksi puutarhaksi".

Tätä havainnollistavat myös kuvat 6 B, 6 C ja 6 D alla.

KUVA 6 B Piimälinnan jatko-osa mukaanlukien sen kapeampi yhdistävä osa (ei juurikaan näy tässä perspektiivissä) on 61 % alkuperäisen pituudesta. Jatko-osa on lisäksi noin metrin vanhaa leveämpi.

Tämä kuva havainnollistaa seuraavaa kuvaa hieman paremmin jatko-osan sijoittumisen pysäköintialueena olevalle tontille. Rakennus tulee 10 metrin päähän Kanavapuiston rajasta, joka tässä käsittää vain kevyen liikenteen väylän ja muutaman puurivin väylän ja parkkipaikan välissä.

KUVA 6 C Piimälinnan jatko-osan pituus on 22 m (60 % takan olevan vanhan osan pituudesta ) ja jää noin 10 m päähän nykyisin parkkialueena olevan tontin rajasta ja noin 20 m päähän 1,5 m alempana olevan kevyen liikenteen väylästä, jolla kuvan ihmiset ovat.

Jo tämäkin kuva havainnollistaa jatko-osan massiivisuutta jalankulkijan näkökulmasta . Kuva on kuitenkin otettu kauempaa Kanavasaarelta. Jalankulkijan silmin 7-kerroksisen Piimälinnan jatko-osa näyttäytyy vieläkin suurempana, suorastaan päällekäyvänä.

Tällainen rakentaminen rantapuistovyöhykkeelle on ihmisiä alistavaa ja nöyryyttävää. Sitä ei voi millään puolustaa eikä rakentamisen jälkeen millään toimenpiteellä korjata.

Valokuva ja havainnepiirros OS

KUVA 6 D. Suunniteltu jatkorakennus (kuvassa oranssilla rajattu, julkisivut "lainattu" vanhasta rakennuksesta) tekee Piimälinnasta yhden Joensuun keskustan pisimmistä rakennuksista.

Lisäksi yhdessä sen neliömäisen, matalampana kaupungintaloon sopeutuvan vihreän osan (joka jatko-osan myötä jää tässä peittoon) kanssa siitä tulee kokonaismassaltaan eräs ydinkeskustan suurimmista rakennuksista! Nyt ei kuitenkaan olla avaran torin ympärillä vaan rantapuistovyöhykkeellä ja alueella, jonne 60 vuotta vanhan kaavoituskäytännön mukaan ei saanut rakentaa.

Jatketusta Piimälinnasta tulee Postitaloakin pitempi. Päinvastoin kuin jokea myötäilevä ja puistoa reunustava Postitalo, uusi Piimälinna asettuu poikkiteloin jokea vastaan ja katkaisee samalla puistovyöhykkeen näkymiä sekä ala- että yläjuoksun suuntaan. Siitä tulee maiseman muuri, lähes kaikkialle jokimaisemassa näkyvä.

Jatko-osa vie Piimälinnalta sen palkitun ominaisuuden sopeutua massoitukseltaan Kaupungintalon rinnalle ja sitä arvostaen. Samalla se rikkoo Piimälinnan oman arkkitehtonisen ilmeen. Kokonaisuudesta tulee yhtä muodoton kuin mitä lisäosa on mahdoton sijainniltaan.

KUVA 7 A (sama kuin 6 D) .

Jatketun Piimälinnan oikealla puolella, kuvassa koivujen ja postin varastojen takana näkyvä entinen Postitalo edustaa rauhallista 1950-luvun arkkitehtuuria ja on myös suojelun kohteena. Postitalon sijoittuminen Rantakadun varrelle joen virtauksen suunnassa myötäilee hyvin joen rantaviivan kulkua ja antaa tilaa sen vieressä olevalle Kanavapuistolle.

Kun valtion postilaitos yhtiöitettiin ja muutti nimensä Itellaksi vanhoja postitaloja ryhdyttiin myymään. Postitalon tontteineen ostanut yksityisen taho - Joensuun Kanavaportti Oy:n muodostanut yhtiö - käynnisti Kanavarannan kiistellyn kaavamuutoksen.

On edelleen kysymysmerkki miksi kaavoitus ja kaupunki ylipäätään lähtivät puoltamaan poikkeuksellista hanketta, jossa yksityisen edun hankkiminen julkisen edun kustannuksella oli ja on edelleen ainoa todellinen motiivi ja arvo. Ehkäpä juuri siksi pian kaavoitusprosessin käynnistämisen jälkeen yksityisen toimijan kumppaniksi tarvittiinkin viereisellä tontilla sijaitsevan Piimälinnan - Joensuun ensimmäisen modernin liiketalon - alkuperäinen rakennuttaja ja omistaja Pohjois-Karjalan Osuuspankki mukaan tuomaan hyväksyttävyyttä hankkeelle.

PKO:n ostettua Piimälinnan osuuspankilta ja arvokkaita rakennusoikeuksia tuoneen kaavan tultua hyväksytyksi ja lainvoimaiseksi, osuuskaupasta tuli hankkeen "yleishyödyllisyyden" takuumies. Sitä edusti myös PKO:n ilmoitus rakentaa asuntoja vanhuksille. Myöhemmin PKO kuitenkin ilmoitti, ettei vanhusten asuminen olekaan sopivin käyttö suunnitellulle rakennukselle.

KUVA 7 B Yksityisen tahon suunnittelema L - muotoinen rakennus on 6-kerroksinen Postitalon tavoin. Sen kokonaistilavuus on lähes kaksinkertainen (2650 asuin-m2) Piimälinnaan jatko-osaan verrattuna. Se tulee

Postitalon eteen vielä Piimälinnan jatko-osaakin lähemmäksi vesirajaa (lyhimmiiään n. 24 metriä) ja kevyen liikenteen väylää (lyhimmillän 14 m) .

Kanavapuisto törmää kaksinkertaiseen betonimuuriin. Postitalon harmoniset näkymät ja näkyvyys jokimaisemassa heikentyvät oleellisesti. Pielisjoen kulttuurimaisema saa toisen torahampaansa, joka ei syö pelkästään maisemaa vaan haukkaa myös myös merkittävän osan puisto- ja jokimaisemaan parhaiten sopivan. vanhan ja viehättävän Postitalon näkyvyydestä.

KUVA 8. Kanavaranta ja kaiteilla suojattu kanava Kanavasaarelta nähtynä. Ilosaaren tavoin tämä pieni saari on nuorison ja muidenkin kaupunkilaisten suosima idyllinen kesäinen virkistyskeidas. Keskellä olevan Piimälinnan päädyn jatko-osa ja sen oikealle puolelle tuleva L-muotoinen kerrostalo(Kuva 7B) kohtelevat tätäkin keidasta kaltoin. Betoni ja ilmatilaa hallitsevat yksityisasunnot tulevat liian lähelle, että alue voisi pysyä entisenlaisena idyllisenä saarena nauttia vesiluonnosta ja rantapuistossa vielä vallitsevasta tasapainosta luonnon ja rakennetun ympäristön välillä.

Kanavaa pitkin kesäisin kulkevat matkustajalaivaristeilyt pääsevät myös ihmettelemään lähimaisemassa päälle kaatuvia kerrostaloja. Vanha kanava voinee tuolloin enää vain huokailla oman ja ympäristönsä alennustilan alla.

KUVA 9. Torin länsilaidan ohi kulkeva Siltakatu on tässä muuttumassa pian Länsisillaksi. Vasemmalla näkyy Piimälinnan matala vihreä osa ja valkoisen korkean osan pääty. Päädystä hitusen oikealla puiden latvojen välissä näkyy Konservatorion (ent. Tyttölyseo) rakennuksen punainen katto ja pieni pala päätyä. Siinä kulkee vanhan asemakaavan mukainen rakentamisen raja. Punatiilisen varastorakennuksen takaa avautuu Kanavapuisto lasten leikkipaikkoineen.

Sinisenä välkkyvän Pielisjoen yli kulkee Joensuun uusin Sirkkalan silta, joka lähtee Konservatoriorakennuksen vierestä. Siltojen runsaus on Joensuun rikkaus ja korostaa tämän avaran joki-, rantapuisto- ja kulttuurimaiseman merkitystä Joensuulle ja sen asukkaille. Vaikka punatiiliset varastorakennukset (ja PKO:n Piimälinnan vihreän osan hyödyllisen julkisivukorjauksen (teknisen osan korotus katolla ei tosin ole kaunistus) tuomat siniset lavat näkyvyyttä vähän haittaavat, kuvassa havainnollistuu toistaiseksi pysäköintialueena olleen Kanavarannan keskeinen asema jalankulkijan näköalapaikkana ydinkeskustan puolella jokea.

Kuvaajan selän takana on Kaupungintaloa reunustava Eliel Saarisen puisto. Torille on matkaa vain kivenheitto. Siltakadusta suunnitellaan kävelykatua suurin piirtein myös kivenheiton päässa olevalle Pielislinnan ja Ilosaaren kohdalle. Joen toisella puolella on PKO:n omistama hotelli Kimmel, jonka läheisyyteen PKO suunnittelee uutta kylpylähotellia. Ilosaaren alueen monipuolisen kehittämisen työt ovat käynnissä.

Vielä suurempi merkitys Kanavarannan puistomaiseksi kehittämisen elintärkeydestä Joensuulle muodostuu Pielisjoen itäpuolelle, Kimmelin, rautatieaseman ja linja-autoaseman lähialueilla toteutettavasta "symmetrisen keskustan" suunnitelmasta. Esillä on myös torialueen uudistamisen suunnitelma, jonka yhteydessä Kaupungintalon edessä olevaa Vapaudenpuistoa avarretaan Kaupungintalon näkyvyyden parantamiseksi.

On oikein korostaa Kaupungintalon näkyvyyttä. Mutta pitää olla johdonmukainen. Muutaman puun poistaminen Vapaudenpuistosta samalla kun Kaupungintalon näkyvyys pohjoissuunnasta muurataan umpeen Kanavarannan uusilla rakennuksilla ei kerro johdonmukaisuudesta. Symmetrisyyden käsite Kaupungintalon näkyvyydessä on toteutettava kaikkiin tärkeisiin suuntiin.

Kaikki tämä suunniteltu kehitys korostaa, puoltaa ja vaatii Kanavarannan pitämistä avoimena ja yhteisöllisenä puistomaisena tilana.

Onkin täysin käsittämätöntä, että Kanavarannan kaltainen (hiomaton) helmi uhrataan tällaisten näkökohtien (jotka kaavaa muutettaessa eivät muuten olleet esillä - siis tärkeä lisäperuste uuteen harkintaan) edessä yksityisen ja yksityisluontoisen voitontavoittelun alttarille, esimerkiksi seuraavan kuvan 10 osoittamalla tavalla.

Uusien rakennusten ääriviivat: Mauno Tuomisto

Kuva: Olli Saastamoinen

KUVA 10 A. Kuvan kulma on edelleen Siltakadulta mutta hieman lähempänä jokea, jotta myös Postitalo taustalla tulee näkyviin. Perspktiivi on lähinnä jalankulkijan tai pyöräilijän mutta liki samanlainen on näkymä kaikilla tavoin liikkuville. Suurin piirtein tällä tavalla tuhannet ihmiset, jotka päivittäin kulkevat Siltakatua pitkin joko Itäsillalle tai Kanavarannan kevyen liikenteen väylille, näkevät ja kokevat tässä liikenteen solmukohdassa uudet maisemaan työntyvät rakennusmassat. Koetut näköalat, arkisen pysäköintialueen alustaltakin katsoen antoisat, sekä maiseman avaruus ja hengittävyys ovat kadonneet.

Yhtä raskasta on menettää näköpiirissä olleet mahdollisuudet nähdä ja kokea samat maisemat puuutarha- ja/ tai puistomaisessa tilassa, pysähtyä puiston penkeille tai terassimaisten rakennusten suojiin nauttimaan varastorakennelmien poistamisesta avautuvista uusista ja entisistä Pielisjoen luonto- ja kulttuurimaisemista. Ne ovatkin omaa luokkaansa ainakin Suomessa silloin kun puhutaan ydinkeskustasta avautuvista maisemista.

Tämä kuva on vain yksi sadoista kuvakulmista runneltuun tai pelastettavaan maisemaan, joita näkevät ja kokevat vuosien ja vuosisatojen mittaan ei kymmenet tuhannet vaan sadat miljoonat katseet ja mielet. Kanavarannan pelastaminen massiiviselta rakentamiselta puistomaiseksi tilaksi on kestävää kehitystä parhaimmillaan.

KUVA 10 B osoittaa, että alkuperäiseen mustavalkeana PKO:lle luovutettuun kuvaan 10 A on tarkistuksessa tullut tarpeelliseksi tehdä noin 10 % vähennys. Jatko-osan pituuden määrittäminen perspektiivissä silloin kun Piimälinnan alkuperäisestä osasta on vain noin kolmannes näkyvissä on hankalaa mutta maamerkkejä on voitu hyödyntää.

Joka tapauksessa verkkosivujemme havainnekuvat kertovat realistisemmin ja totuudenmukaisemmin Kanavarantaan suunniteltujen rakennusten maisemallisia vaikutuksia jalankulkijoiden perspektiivistä kuin yksikään kaavaselostukseen valituista kuvista.

POHDINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

PITKÄÄN KIISTELLYN PROSESSIN TULOKSENA JOENSUUSSA HYVÄKSYTTIIN VUONNA 2015 UUSI ASEMAKAAVA. SEN SALLIMA RAKENTAMINEN (Kuvassa 2 sininen jatkorakennus ns. "Piimälinnalle"

ja sen takana oleva kokonaan uusi, vain osittain näkyvä ruskeaksi väritetty L-muotoinen rasuinkerrostalo) TUNKEUTUU RÖYHKEÄSTI JULKISEEN RANTAPUISTO- JA JOKIMAISEMAAN, KATKAISEE SEN YHTENÄISYYDEN JA ESTÄÄ PARHAAN VAIHTOEHDON TOTEUTTAMISEN:

NIIDEN TAKANA (Kuvassa 1) NÄKYVÄN KANAVAPUISTON JA KAUPUNGINTALON YMPÄRILLÄ OLEVAN ELIEL SAARISEN PUISTON YHDISTÄMISEN MUUTTAMALLA NYKYINEN PAIKOITUS- JA VARASTOALUE (JOHON UUDET RAKENNUKSET ON SUUNNITELTU) TERASSI- JA PUISTORAKENTAMISELLA KOKO KAUPUNGIN YHTEISEKSI "OLOHUONEEKSI".

JOITAKIN SEURAUKSIA KANAVARANTAAN SUUNNITELLUSTA RAKENTAMISESTA:

*VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS KULTTUURI- JA VESIMAISEMA RIKKOUTUU.

*JOENSUUN YLPEYS - ELIEL SAARISEN SUUNNITTELEMA KAUPUNGINTALO - MENETTÄÄ ASEMANSA MAISEMAN KESKEISENÄ RAKENNUKSENA.

*VIIHTYISÄ JOENSUU MENETTÄÄ YHDEN PARHAIMMISTA KÄYNTIKORTEISTAAN.

* KAUPUNKILAISILTA VIEDÄÄN VAIHTOEHTO: MAHDOLLISUUS NAUTTIA OMASTA HIENOSTA JOKIMAISEMASTAAN SEN PARHAALTA PAIKALTA YDINKESKUSTASSA.

* PIIMÄLINNAN JATKAMINEN TUHOAA ARKKITEHTIKILPAILUN VOITTANEEN LIIKETALON, JOTA PIDETÄÄN SUOJELUN ARVOISENA 1960-LUVUN LIIKERAKENNUKSENA.

* L-MUOTOINEN UUSI KERROSTALO PEITTÄÄ 1950-LUVUN HARMONISEN SUOJELLUN POSTITALON

* LISÄKSI RAKENTAMINEN ON HUUTAVASSA RISTIRIIDASSA MONIEN JO KÄYNNISSÄ OLEVIEN TAI SUUNNITELTUJEN MATKAILU- JA MUIDEN HANKKEIDEN TAVOITTEIDEN KANSSA. Esimerkki: PKO:n rakentaa uutta hotelli/kylpylähotellikapasiteettia joen vastarannalle, Kimmel-hotellinsa rinnalle ja osin eteen. Niiden ikkunoista katseet vangitsee PKO:n oma vaalea lähelle rantaa kurkottava Piimälinnan 7-kerroksinen jatko-osa. Sen oikealla puolelle tuleva 6-kerroksinen L-rakennus peittää jo nostalgisena pidettävän solakan Postitalon.

Puistomainen rakentaminen korostaisi Postitalon viehättävyyttä ja puiston vihreys pehmentää Piimälinnan päätyä sekä sitoo matalan vihreän osan luontevasti puiston värikarttaan. (Lisätty 13.2.2017)

* ELIITTIRAKENTAMINEN SINÄNSÄ PUHUMATTAKAAN SEN YHTEYDESSÄ TAPAHTUVASTA KAUPUNKILAISTEN KESKEISEN JULKISEN TILAN JA MAISEMAN PYSYVÄSTÄ VAURIOITTAMISESTA EI VOI OLLA POHJOIS-KARJALAISEN TAI SUOMALAISEN OSUUSTOIMINTALIIKKEEN TAVOITE.

* ON MAHDOTONTA YMMÄRTÄÄ, ETTÄ KAUPUNKI SALLII SELLAISEN RAKENTAMISEN, JOKA ON KIISTATTA VASTOIN KAUPUNKILAISTEN HYVINVOINTIA JA KAUPUNGIN OMIA KEHITTÄMISTAVOITTEITA SEKÄ ELIN- JA VETOVOIMAA ASUIN- JA YRITYSYMPÄRISTÖNÄ ETTÄ MATKAILUKOHTEENA.

"Perinteinen karjalantalojen katse ja toiminta suuntautuu joelle. .. Myöhempi rakentaminen on kääntänyt selän joelle, kasvot kadulle. Muutoksen irvikuva on entisen postitalon takapiha: lastauslaituri ja vajaakäytössä oleva parkkipaikka kaupungin arvopaikalla, joka on kuin luotu terassimaiseksi puutarhaksi" .

Yrjo Sepänmaa, Ympäristöestetiikan professori (emeritus). "Kasvot joelle päin - jokivarresta kansallinen kaupunkipuisto". Mielipide. Karjalainen 10.5.2016. Koko artikkeli seuraavassa Kirjoituksia-osastossa.

KIRJOITUKSIA KANAVARANNAN RAKENTAMISESTA

Kanavarannan uuden asemakaavan laatiminen ja sen lopputulos sallia kerrostalojen rakentaminen Joensuun keskustan rantapuistovyöhykkeen keskeisemmälle näköalapaikalle ja valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan Eliel Saarisen suunnittelemaa kaupungintaloa halventaen on herättänyt alusta pitäen voimakasta vastustusta ja julkista keskustelua sekä sen sisällön että prosessin poikkeuksellisten piirteiden johdosta.

Seuraavassa julkaistaan asiaa koskevia mielipidekirjoituksia ja arviota aikajärjestyksessä niin, että tuoreimmat ovat ensin.

Mukaaan olisi mielellään otettu myös julkisia vastineita näihin kirjoituksiin, mutta niitä ei ole tiedossamme. [TUORE POIKKEUS: Kaavoituspäällikkö Juha Vartiaisen vastaus 9.12.2016 Heikki Simolalle. Siinä tosin vastattiin haastatteluun, ei suoraan massiiviseen rakentamiseen Kanavarannassa]

Hankkeen kannattajat ja toteuttajat eivät ole osallistuneet julkiseen keskusteluun. He voivat sanoa, että julkiseen keskusteluun ei ole tarvetta, koska kaavoitusprosessin aikana tehdyt valitukset eri oikeusasteisiin eivät ole lopulta estäneet kaavan lainvoimaiseksi tulemista.

Totta on tietenkin, että lisärakentamisen ennen rakentamiselta kielletyllä alueella salliva asemakaava on lainvoimainen. Hallinto-oikeuden ja muiden oikeusasteiden päätökset kertovat kuitenkin vain sen, että prosessi on muodollisesti lopulta

juridisesti kelpoinen - ei lainvastainen (vaikka valittajien mielestä oikeusasteiden päätökset jättivät tässäkin suhteessa toivomisen varaa). Niissä ei kuitenkaan otettu varsinaisesti kaavan sisältöön kantaa. Se jää yksin kaupungin kaavoitusviranomaisten laatiman asemakaavaselosteen ja siihen pohjautuvan kunnallisen päätöksenteon - periaatteessa tietenkin kunnallisen demokraattisen prosessin - vastuulle.

Mielipidekirjoitusten arvostelun kohteena on KAAVAN YDINSISÄLTÖ eli sen mahdollistama yksityinen ja turmiollinen kerrostalorakentaminen luonteeltaan sataprosenttisesti JULKISEEN TILAAN. Kanavaranta pysäköintialueeena pääosin toimikin yleisenä alueena.

Kirjoitukset ja näillä verkkosivuilla esitellyt havainnolliset kuvat pyrkivät perusteellisesti ja selväsanaisesti osoittamaan sen, mitä mm. kaupungin päättäjille annettu asiakirja "Postitalon ja Kanavarannan asemakaavan muutos - Kaavaselostus (Joensuun kaupunki, Tekninen virasto, Kaavoitus 14.12.2011, täydennetty 22.2.2012)" - sinänsä keskeinen, laaja ja paljon tietoa sisältävä raportti - joko jätti pohtimatta, esitti tarkoitushakuisesti ja havainnollisti vaillinaisesti tai harhaanjohtavasti.

Kaavoituksen lopputulos puhuu puolestaan. Kaavoituksen ehdottama rakentaminen tuottaa hienoon jokimaisemaan kaikkialle näkyvät häirikkörakennukset. Ne viestivät - mihinkään muuhun johtopäätökseen ei voi tulla - yksinomaan ahneudesta, rahan voimasta ja välinpitämättömyydestä ihmisten hyvinvoinnista, virkistysmahdollisuuksista sekä kulttuurista ja niihin liittyvästä arvokkaan luonnon ja kansallisesti merkitykselliseksi noteeratun rakennetun ympäristön kokemisen tarpeesta ja mahdollisuudesta.

Keskeisin täysin pohtimatta jäänyt kysymys oli kaava-alueen vaihtoehtoinen käyttö kaikille avoimena puistomaisena ja vain terassityyppisen rakentamisen sallivana kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena, jokimaiseman parhaana katselupaikkana keskustassa.

Sellaisena siitä tulisi ydinkeskustan rantapuistot - Kanavapuiston ja Kaupungintalon joen puolelta ympäröivän Eliel Saarisen puiston (ks. Kuva 1) - yhdistävä "käyntikortti". Kaupungintalon ja muiden arvorakennusten kruunaamana siitä muodostuisi ainutlaatuinen ja ihmisen mittainen kulttuuri- ja luontomaisemakokonaisuus kaupungin laajentuvassa ydinkeskustassa.

Kirjoitusten otsikot (viimeisimmät ensimmäisinä, Heikki Simolan kirjoituksen 3 artikkelin sarja lukujärjestyksessä).

Muut kirjoitukset kuin lehdistä skannatut ovat siinä muodossa kuin ne on lähetetty ja julkaistut voivat hieman poiketa näistä.

"Kanavarannan arvot ja arviot." Olli Saastamoinen , Karjalainen 22.8.2017

"Oikeellisuutta ja kohtuutta Kanavarannan keskusteluun". Juha Kivelä, Karjalainen 20.8.2017.

"Osuustoiminnan arvot ja Kanavarannan rakentaminen" Olli Saastamoinen, Karjalainen 16.8.2017

"Kanavaranta ja demokratia" Olli Saastamoinen, VIIKKO Pohjois-Karjala 15/2017

"Kanavarannan vetoomuksessa on kysymys ymmarryksesta ja tahdosta" Mauno Tuomisto, Karjalainen 6.3.2017

"Vetoomuksen luovutuspuhe Joensuun kaupunginhallitukselle 13.2.2017" [Huom! KERÄYS JATKUU]

"Yksityistäminen uhkaa Joensuun puistoja" FT Heikki Simolan haastattelu, Karjalainen 6.12.2016

"Simola unohti tarkistaa faktat" Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen, Karjalainen 9.12.2016

"Heikki Simola epäilee edelleen PKO:n ja kaupungin suhdetta", Karjalainen 17.12.2016

"Hyvä näkyvyys kuuluu kaupungintaloille viran puolesta", Olli Saastamoinen, Karjalainen 26.11.2016

"Kanavaranta ja tulevaisuuden valinnat", Olli Saastamoinen, Karjalainen 8.7. 2016.

"Kasvot joelle päin - jokivarresta kansallinen kaupunkipuisto" Yrjö Sepänmaa, Karjalainen 19.5.2016.

"Joensuulaisten kansallismaisema turvattava" Olli Saastamoinen ja Helmi Järviluoma Karjalainen Mielipide 30.4.2016

" Kanavaranta uuteen harkintaan" Olli Saastamoinen, Karjalainen 21.3. 2015

" In memoriam Kanavaranta 2015 " Mauno Tuomisto, Seppo Surakka ja Mikko Varis, Karjalainen Mielipide 17.3.2015

"Rantapuistovyöhykettä on puolustettava" Mauno Tuomisto, Karjalainen 1.12.2012

"Ei rakenneta Postitalon taakse ", Mauno Tuomisto, Karjalainen 18.03.2011

"Mauno Tuomiston kaavoitukselle lähettämä muistutus Kanavarannan kaavan

muutosehdotuksesta 03.03.2011"

KIRJOITUKSET

Kanavaranta kaikille -kansalaisvetoomukseen luovutuspuhe Joensuun kaupunginhallitukselle

Vetoomuksen vastaanottivat 13.2.2017 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Kauppinen, varapuheenjohtaja Eila Heinonen ja kaupunginjohtaja Kari Karjalainen,

Tämä on vakava vetoomus. Arvokasta maisemakokonaisuutta lopullisesti vaurioittavasta massiivisesta lisärakentamisesta Joensuun ydinkeskustan Kanavarannassa on luovuttava.

Kanavarannan vuosia kestäneen kaavoitusprosessin aikana kukaan ei tietääksemme ole julkisessa sanassa perustellut sitä, miksi nimenomaan Kanavarantaan on rakennettava suuret asuinkerrostalot. Se ei käy ilmi myöskään kaavaselostuksesta.

Sen sijaan useissa julkisissa kirjoituksissa on esitetty yksityiskohtaisia perusteluja rakentamisen sallimaa kaavoitusta vastaan. Niitäkään ei ole kommentoitu. Kritiikki on jatkunut ja vahvistunut asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Kaavamuutosta on sanellut eräänlainen ”mykkä pakko”.

Kanavaranta on ollut puistovyöhykettä kaupungin ensimmäisestä asemakaavasta eli vuodesta 1848 lähtien. Sen rooli puistovyöhykkeenä vahvistui 1960-luvulla muotoutuneessa kaavoituskäytännössä. Siinä linjattiin rantarakentamisen raja graniitilla: kulkemaan puistovyöhykkeen kahden arvokkaimman rakennuksen, kaupungintalon ja tyttölyseon, rannanpuoleisten julkisivujen mukaiseksi.

Ei ole olemassa yhtään perusteltua kaavallista, arkkitehtuuriin, maisemaan, historiaan tai kaupungin tulevaisuuden aitoon kehittämiseen liittyvää syytä sijoittaa asuinkerrostalot rakentamisen rajalinjan rikkoen suunnitellulle paikalle!

Me luovutamme kaupungille tällä hetkellä 736 kaupunkilaisen ja kansalaisen allekirjoittaman perustellun vetoomuksen. Kanavarannan massiivisesta rakentamisesta on luovuttava ja osoitettava Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle sekä Jokiportti Oy:lle rakennusoikeudet muualta.

Vetoomuksen vankat perustelut löytyvät Kanavaranta kaikille -verkkosivujen havainnollisesta kuva-aineistosta ja johtopäätöksistä sekä sinne kootuista rakentamista koskevista kirjoituksista.

Kaikille kaupunkilaisille tärkeällä, upealla jokimaisemalla houkuteltiin matkailijoita Joensuuhun kaupungin 1980-luvun matkailumainoksessa. Siinä Kanavaranta oli avoimena, mutta ei vielä puistomaisessa kukoistuksessaan. Se on vetoomuksen esittämä vaihtoehto keskeisen julkisen tilan kehittämiseksi. Kaikille avoin puistomainen Kanavaranta on kestävä perusta Joensuun elinvoiman, vetovoiman ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kehittämiselle.

Olli Saastamoinen Helmi Järviluoma

Emeritusprofessori Professori

Kanavaranta ja tulevaisuuden valinnat

Olli Saastamoinen

Karjalainen Mielipide 21.7.2016

Keskustelu Joensuun kaupunkikuvan muutoksista on laajentunut kriittisessä vaiheessa olevasta Kanavarannasta ja symmetrisen keskustan suunnittelusta myös muihin puheenvuoroihin kauniin maiseman, virkistysympäristön ja arvokkaan arkkitehtuurin merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Sen ohella viihtyisä elinympäristö nähdään tärkeänä voimavarana elinkeinoelämän kehitykselle niin Joensuussa (mm. Kupiainen 30.4., Sepänmaa 10.5. Karjalainen) kuin muuallakin maakunnassa (Jalkanen 20.6. Karjalainen).

Kaupungistuminen on väestönkasvun ohella parhaiten tunnistettu yleismaailmallinen trendi. Esimerkkejä hallitsemattomista kaupunkikuvien muutoksista erilaisissa mittakaavoissa löytyykin läheltä ja kaukaa. Mutta onnistumisiakin on.

Tulevaisuuden tutkimuksella on roolinsa kaupungistumisen tutkimuksessa. Kunnollinen rakentaminen on pitkäikäistä. Maailmantason arkkitehtuuriin verrattava Joensuun kaupungintalo on arvokkaasti hallinnut maisemaa jo sata vuotta. On siksi tervetullutta, että myös tulevaisuudentutkimus on jalkautunut Joensuun kaupunkikuvan muutoksista käytävään keskusteluun (Luukkainen, Karjalainen 20.6.).

Kahden tutkijan kävelyretki mm. Kanavarannalla ja Sirkkalanpuistossa sekä tutustuminen lehtileikkeisiin on tuottanut analyysin, jossa yhdytään kaupunkilaisten jo eri tavoin antamaan tunnustukseen mm. ranta-alueiden kunnostamisesta, uusista silloista ja Penttilän uusiutumisesta. Kun kiittämisen kulttuuri ei maassamme ole vahvimmillaan on turkulaisittain maustettu palaute näiltä osin tervetullutta.

Myös monilla kirjoituksessa ”toivottuun tulevaisuuteen” luetuilla hankkeilla lienee kaupunkilaisten laajaa kannatusta, kuten kylpylän sekä kulttuuri- ja liikennekeskusten rakentamisella ja Ilosaaren kehittämisellä. Kanavarannalla nykyisen Piimälinnan käynnissä oleva modernisointi on tervetullut.

Sen sijaan Kanavarantaan suunniteltu lisärakennus ja sen rinnalle aiottu vielä massiivisempi asuinrakennus eivät kuulu kaupunkilaisten enemmistön ”toivottuun tulevaisuuteen”. Ei siitäkään huolimatta, että vanhan asemakaavan mukainen rantarakentamisen raja murtui valtuustossa – käsitykseni mukaan mm. tarkoitushakuisesti kirjoitetun ja havainnollistetun kaavaraportin avulla. Nyt lyhyellä aikataululla rakentamista vastustavaan ja PKO:lle luovutettuun vetoomukseen kertyi vahvaa asiantuntemusta ja huolenpitoa tulevaisuudesta 50 allekirjoittajan voimalla. Päinvastoin kuin tulevaisuudentutkija väittää, Kanavarannan lisärakentaminen ei saata kaupunkikuvaa eurooppalaiselle tasolle vaan suistaa Eliel Saarisen kaupungintalon ja hienon jokiympäristön muine rakennuksineen alennustilaan, josta kärsivät myös oikeasti toivotut uudishankkeet. Kanavaranta kaipaa ja kestää vain puistomaista terassirakentamista.

Tulevaisuudentutkijoiden kaupunkihistorian tuntemus saisi ulottua kauemmaksi kuin vuoteen 2000 ja perspektiivi pidemmälle kuin 15 vuotta eteenpäin. Joensuun kaupungistuminen ohitti ”lehmilaidunkauden” komeasti kaupungintalon rakentamisella sata ja toisen vaiheen kaukonäköisellä asemakaavan hyväksymisellä 65 vuotta sitten. Kaupungintalolla on virkavuosia jäljellä ainakin pari vuosisataa. Vielä on mahdollisuus valita pystytetäänkö tuoksi ajaksi Kanavarantaan yhteisen häpeän muistomerkit vai nostetaanko ainutlaatuinen kulttuuri- ja luontoympäristö kaupungintalon ja ihmisten hyvinvoinnin ehdoilla uuteen kukoistukseen.

Haluaisin uskoa siihen, että päättäjillä, rakennuttajilla, rahoittajilla ja meillä kaikilla kansalaisilla – tulevaisuuden tutkijat mukaan lukien - on rohkeutta ja kaukonäköisyyttä päätyä siihen vaihtoehtoon, jonka itsenäinen Suomi ansaitsee siirtyessään toiselle vuosisadalleen.

JOENSUULAISTEN KANSALLISMAISEMA TURVATTAVA

Olli Saastamoinen, emeritusprofessori, metsien monikäytön tutkija

Helmi Järviluoma, professori, kulttuuri- ja aistimaisematutkija

Karjalainen Mielipide 30.4.2016

”Pohjois-Karjalan Osuuskauppa uusii Kanavarannan ilmettä”, kertoi Karjalainen 14.4. PKO remontoi Osuuspankilta ostamansa nykyisen Kanavarannan kiinteistön. Se aikoo jatkaa seitsenkerroksista hotelliosaa rannan suuntaan uuden asemakaavan mukaisella lisällä nykyiselle yleiselle paikoitusalueelle.

Entisen postitalon eteen on tulossa yhtä korkea mutta paljon suurempi kerrostalo. Kiinteistön omistava yksityinen rakennuttaja käynnisti Joensuun ehkä oudoimman ja kiistellyimmän kaavoitusprosessin, jonka tuloksena yllättävät rakennusoikeudet syntyivät.

Kiistassa oli vastakkain kaksi kaavoitusnäkemystä alueella, joka on merkitty Museoviraston toimesta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi.

Alueelta avautuvatkin ehkä Suomen upeimmat virtaavan veden muodostamat ja ihmisten rakentamat kaupunkikeskustamaisemat: Pielisjoki, Pielislinna, kosket, rantapuistot, kanava, Ilosaari, kaupungintalo, konservatorio (tyttölyseo), vanhat ja uudet Pielisjoen sillat, osalla Pyhäselkä taustana. Jopa kaupungin perustaja Nikolai I olisi syystä ylpeä keisarillisiin jalokiviin vertautuviin maisemiin.

Näitä maisema-arvoja ymmärtävä kaavoitusnäkemys vastusti rakentamisen laajentumista rantaan päin, koska se ylittäisi voimassa olleen asemakaavan mukaisen luonto- ja kulttuurimaiseman eheyttä turvaavan rakentamisen rajan. Sillä oli varmistettu Joensuun ylpeyden, Eliel Saarisen kaupungintalon laaja näkyvyys joen yläjuoksun suuntaan. Raja turvasi kaupunkilaisille viihtyisän puiston sekä virkistävät jalankulku- ja pyöräreitit.

Rakennuttajille Kanavarannan alue on tietenkin hyvin houkutteleva. Kun rakennuskohteet sijaitsevat keskustan parhaalla näköalapaikalla rantapuiston laidalla, odotettavissa on huikeita neliöhintoja. Ne eivät toteudu ilman rakennusoikeuksia.

Uuteen rakennuttajien näkemyksiä ymmärtävään kaavaan suorastaan tungettiin uudisrakentamista tälle rantapuistovyöhykkeen maisemallisesti ja toiminnallisesti herkimmälle alueelle. Rakentaminen katkaisee kapean puistovyöhykkeen maisemallisen yhtenäisyyden ja kaventaa ratkaisevasti kaikkien kaupunkilaisten julkista ja yhteistä toiminnallista, virkistyksellistä ja elämyksellistä tilaa.

Kaavan laatijoita ja rakennuttajia ei tunnu huolettavan sekään, että vanha Rantakadun ja puiston välissä oleva tonttimaa on jo ahtaasti rakennettu. PKO:n toimitusjohtaja Juhani Kivelä huomautti Karjalaisen artikkelissa: ”Kaava mahdollistaa asuntorakentamista ja siihen se on järkevin paikka”.

Olemme eri mieltä. Kyseessä ei ole asuntorakentamisen kannalta lainkaan järkevä paikka. Ydinkysymys on: missä kulkee julkisen ja yksityisen tilan raja Joensuun maisemallisesti keskeisimmällä paikalla, kapeahkolla Kanavarannan alueella? Kuka uskaltaa ottaa vastuun sen ylittämisestä? Kanavarannan mittavassa lisärakentamisessa tai vielä mahdollisessa rakentamatta jättämisessä on myös kysymys kansallisen tason maiseman tuhoamisesta tai turvaamisesta.

Rakennusten vaatiman toiminnallisen maa-alan ohella tärkeä näkökulma koskee julkisen maisematilan hallintaa. Uudet rakennukset varjostavat ja heikentävät kaupunkilaisten välittömiä näkymiä. Laajalla maisematilan hallinnallaan ne vaurioittavat myös Joensuun kansallisesti ainutlaatuisen virtaavan vesiluonnon, rantapuistojen ja kulttuurirakennusten ja rakenteiden muodostamaa maisemakokonaisuutta ja sen elämyksellistä kokemista. Julkinen tila ja yhteisöllisyys kaventuvat elämyksellisesti laajemmin ja moniulotteisemmin kuin mitä ajatellaan. Tässä kansallinen ja kaupunkilaisten etu kulkevat yhtä jalkaa.

Murheellisen kaavoitusprosessin tuottamat maisemalliset, toiminnalliset ja elämykselliset vaikutukset paljastuvat karuudessaan kaupunkilaisille vasta mahdollisen rakentamisen päätyttyä. Siinä vaiheessa ei ole enää mitään tehtävissä. Julkista keskustelua on asiasta yritetty käydä mutta hätähuudot ja kriittiset näkökulmat ovat jääneet ilmaan. Hankkeen puoltajat eivät ole vaivautuneet vastaamaan. Se kertonee siitä, että kritiikki on osunut kohdalleen. Lieneekö ajateltu, että kaivinkoneet Kanavarannassa riittävät vastaukseksi?

Niitä ei mielestämme sinne pitäisi päästää. Vaihtoehtoja on olemassa. Rakennusoikeudet voidaan siirtää uuden keskustan puolelle. Osa nykyisestä varasto- ja parkkialueesta voidaan liittää rantapuistoon, sen puutarhamaiseksi jalokiveksi. Ehkäpä PKO:n nykyisen rakennuksen ylimpään kerrokseen voisi tulla Joensuusta puuttuva maisemaravintola? Silloin upeat maisemat tulisivat kaikille avoimiksi.

Vaikka tiedämme, ettei yksinkertaisia ratkaisuja enää tässä vaiheessa ole, ehdotamme yhtä: valtakunnan menestyneimpiin kuuluva osuuskauppa ja sen esimerkkiä seuraten yksityinen rakennuttajataho päättävät luopua lisärakentamista tähän Koliin verrattavaan joki- ja kulttuurimaisemaan, josta kaupunkimme on saanut alkunsa ja nimensä.

Joensuun vetovoimaa ja kaupunkilaisten hyvinvointia lisäämällä tämä vaihtoehto tarjoaa erinomaiset edellytykset matkailun ja muiden elinkeinojen kehittämiselle. Epäonnisen kaavoituksen muistomerkit taas loisivat varjon koko kaupungin ylle.

Kanavarannan rakentaminen uuteen harkintaan

Olli Saastamoinen

Karjalainen (Suoralinja) 19-22.3. 2015 (Alkuperäinen, toimitus hieman ja hyvin lyhensi)

Liekö Joensuun ohella toista kaupunkia Suomessa, jonka ydinkeskustassa sijaitsee yhtä viehättävä ja moni-ilmeinen luonto- ja kulttuurimaisema, jollaisen Pielisjoki rantoineen ja rakennuksineen Itäsillan lähiympäristössä muodostaa? Vapaana virtaava kosket , kanava , kaupungintalo, Pielisjoen linna, Ilosaari sekä rantapuistot muodostavat yhteisen ja tavattoman suositun tilan, joka on samalla kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas (Tuomisto, Surakka, Puhakka ja Varis, Karjalainen 17.3).

Viime vuosina kaupunki on uusinut kiitettävällä tavalla Pielisjoen ranta-alueita ja kaavoittanut järkevästi Penttilän puolelle syntyneet uudet asuinalueet . Uudet sillat yhdistävät Pielisjoen molempia rantoja. Joensuusta on entistä vahvemmin tullut siltojen ja jokimaisemien kaupunki, kuten Karjalainenkin on raportoinut .

Kulttuurimaisemat ovat pitkän kehityksen tuloksia eikä niissä kaikki ole kaunista. Itäsillan ja Postitalon välissä olevat Kanavarannan liikerakennukset peittävät jokimaisemaa mutta eivät kuitenkaan poista kaupungintaloa kokonaan pohjoisen rantapuiston näkymistä tai kätke jokimaisemaa ruutukaavan puolelta. Maisemassa on ahtauma mutta ei vielä vaarallista tukosta. Poistamalla parkkialueilta varastoja saataisiin maisema hengittämään paremmin ja puistolle lisää tilaa.

Pielisjoen rantamaisemien kehittämiselle käsittämättömällä tavalla vastakkaista on se, että kaupunki näyttää edelleen sallivan Kanavarannan jäljellä olevan avaran tilan tukkimisen kahdella kerrostalolla. Rakentamista ei voi puoltaa millään yleiseen etuun liittyvällä näkökulmalla, kuten Tuomisto ja kumppanit ovat vuosikausia osoittaneet. Tila on ahdas eikä sovi asuinrakentamiselle. Se on maisemallisesti ja toiminnallisesti sataprosenttisesti julkista tilaa. Alueen luovuttaminen yksityiseen käyttöön ei ole oikeudenmukaista koska se kaventaa niin rajusti julkista tilaa. Lopputulos ei voi olla toimiva asukkaidenkaan kannalta. Niin kaupungin kuin rakennuttajatahojen tulisi harkita asiaa uudestaan.

Kaupungin pyrkimys laajentaa keskustaa Pielisjoen itäpuolelle tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tarjota maisemallisesti ja liikenteellisesti oivallisia rakennuspaikkoja myös Kanavarantaan suunnitelluille kahdelle rakennukselle. Siellä ne eivät syö kaupunkilaisten yhteistä tilaa vaan tukevat kaupungin kestävää kehitystä.

Rantapuistovyöhykettä on puolustettava.

Mauno Tuomisto

Karjalainen 1.12.2012

Joensuun kaupungin kaavoitus on tuonut toistamiseen, tosin edellisestä hieman korjattuna, päätettäväksi kaavamuutosesityksen., jossa keskustan asuin- ja liikerakentaminen ulotetaan yleiskaavallisten suunnitelmien vastaisesti valtakunnallisesti arvokkaalle historiallisten rakennusten ja ympäristöjen alueelle eli Pielisjoen rantapuistovyöhykkeelle, vieläpä sen keskeisimmällä ja arvokkaimmalla kohdalla.

Kanavarannan kaavamuutoshanke on tyypillinen esimerkki hankkeesta joka olisi ollut omiaan käsiteltäväksi jo aloitteen asteella. Näin sillä perusteella, että lähtökohtana on asemakaavamuutospyyntö, joka on ristiriidassa yleiskaavallisten suunnitelmien suhteen ja edellyttää tunkeutumista arvokkaalle Pielisjoen rantapuistovyöhykkeelle. Olisi ollut täysin laillista ja perusteltua olla ottamatta koko hanketta kaupungin kaavoitusohjelmaan.

Hankkeen jatkaminen pienin muutoksin ensimmäisen kovaa kritiikkiä saaneen yrityksen jälkeen luo eittämättä kuvan, että asia on jo päätetty eli neuvotteluissa kaupungin taholta on annettu ymmärtää, että asia hoidetaan. Hankkeen selostuksessa ei tasapuolisesti tarkastella muutosesityksen heikkouksia. Selostus on tappavan pitkä ja sekava, maallikolle vaikeasti tajuttava. Nykyisessä atk-käsittelyssä se on erittäin vaikeasti tajuttava ja pirstaleinen.

Omana mielipiteenäni sanon, että tämä hanke on pikemminkin kiinteistöpolitiikkaa kuin asiallista, tasapuolista, sosiaaliset, eettiset ja esteettiset arvot sisältävää kaupunkisuunnittelua.

Kaupunkien kaavoituspolitiikassa olisi jo aika menneiden vuosien kokemuksesta ja kehittyneen rakennuslainsäädännönkin tavoitteet huomioon ottaen ymmärtää, että olisi viisasta luopua muutoksista, joiden tiedetään saavan asukkaiden taholta ankaraa arvostelua ja vastustusta vielä mahdollisine valituksineen. Nyt vain murennetaan luottamusta asukkaat huomioonottavaa asiallista kaupunkisuunnittelua kohtaan, herätetään ristiriitoja ja etäännytetään kaupungin asukkaita kiintymyksen piiristään.

Kanavarannan asemakaavamuutoshankkeella, jos hanke toteutuu, tallotaan pahasti niiden kaupunkilaisten varpaille jotka ymmärtävät Pielisjoen rantapuistovyöhykkeen merkityksen Joensuulle ja jotka osaavat tarkastella ja arvostaa rantapuistovyöhykettä muillakin perusteilla kuin pinta-alan perusteella. Tämä joukko ei ole vähäinen, vaikka suurin osa siitä ei luonnollisestikaan tuo ajatuksiaan esille.

Mauno Tuomisto

Kaupunginarkkitehti vv. 1963-1992.

Ei rakenneta Postitalon taakse

Mauno Tuomisto

Karjalainen,18.03.2011

Postitalon ja Kanavarannan asemakaavahankkeesta.

Kuinkahan suuri joukko joensuulaisista on tietoinen, että Postitalon ja Kanavarannan asemakaavan muutoshanke on kaavaluonnoksena parhaillaan nähtävänä ja kommentoitavana 14.03 saakka.

Kaavaluonnoksen 60-sivuinen selostus jo osoittaa, että kysymyksessä on merkittävä hanke. Sopinee kysyä, kuinka moni luottamusmies ja kaupunkilainen jaksaa selostuksen sisältöön tutustua. Hankkeen luonne ja sisältö kätkeytyy vaikeasti luettavien kaavapiirustusten ja erilaisten suunnitelmien luettelemisen ja hanketta yksinomaan puolustelevien selitysten sekamelskaan. Tavallisen jalankulkijan näkökulmasta katsottuna laaja selostus ei sisällä yhtään kunnollista havainnekuvaa.

Tendenssinomaisella selittelyllä pyritään tavallinen asukas riisumaan aseista. Kysymyksessä on nyt kuitenkin hanke, jonka sisällön pitäisi liikuttaa meitä kaikkia ympäristöstämme kiinnostuneita joensuulaisia.

Kaupunkimme nimi jo todistaa, että ei ole liioiteltua sanoa Pielisjoen ja sen ranta-alueiden muodostavan kaupungin ylivoimaisesti omaleimaisimman ja tärkeimmän ympäristöllisen elementin. Rantapuistovyöhyke onkin todettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tähän ollaan nyt tunkemassa rakennuksia Joensuun keskustan täydennysrakentamisen tarpeeseen vedoten ja odottamatta juuri käynnistetyn keskustan osayleiskaavan tuloksia. Paikka on rantapuistoalueen kaupunkikuvallisesti keskeisimmällä kohdalla.

Kesällä nähtävillä olleen arviointi- ja osallistumissuunnitelman jälkeen hanketta on vielä laajennettu siten, että Postitalon ja joen rannan väliin suunnitellun kerrostalon lisäksi mukaan on tullut vielä toinen kerrostalo Kanavarannan kohdalle.

Nyt nähtävillä oleva kaavahanke poikkeaa oleellisesti kaikista tähänastisista keskustaan liittyvistä, hyväksytyiksi tulleista Joensuun kaavoituksellisista tavoitteista ja käytännön kaavoituksesta. Näin merkittävää kaikkien kaupunkilaisten yhteistä kaupunkiympäristöä koskevaa muutoshanketta ei olisi pitänyt ottaa ilman laajaa julkista keskustelua edes kaavoitusohjelmaan, saati saattaa kaavaluonnosasteelle.

Nyt testataan Joensuun kaupungin asukkaiden ja päättäjien ympäristötietoisuutta sekä kaupunkia koskevien yleispiirteisten kaavojen tulkinnan rehellisyyttä.. Omasta puolestani toivon, että esillä oleva kaavaluonnos saa ansaitsemansa tuomion ja jää luonnosasteelle.

Mauno Tuomisto.

arkkitehti

Mauno Tuomiston kaavoitukselle lähettämä muistutus Kanavarannan kaavan

muutosehdotuksesta 03.03.2011

Joensuun tekninen virasto

Kaavoitus

Postitalon ja Kanavarannan asemakaavan muutosehdotuksesta esitän vastustavana mielipiteenäni seuraavaa:

Joensuun kaavoitus on alusta alkaen sisältänyt lähtökohdan, että Rantakadun ja rannan välissä on vain julkisia rakennuksia. Postitalo katsottiin tällaiseksi 40-luvun lopulla. Tästä periaatteesta on poikettu, kun Siltakadun risteyksessä sijainnut puurakenteinen kansakoulu purettiin 50-luvulla ja tilalle rakennettiin Koy Kanavarannan rakennus. Tämän rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon Kaupungintalon asema ja merkitys rantapuistovyöhykkeellä, sen massa ja rannanpuoleisen julkisivun linja.

Kaavaselostuksen kansikuvassa näkyy hyvin tämä tärkeä kysymyksessä olevan kaavamuutoshankkeen tarkasteluun vaikuttava ruutukaavan suuntainen linja. Tämä Kaupungintalon Pielisjoen puoleisen julkisivun linja jatkuu kortteleiden 216 ja 217 kohdilla.

Tähän saakka kaikkia yleispiirteisiä kaavoja laadittaessa on pidetty selviönä, että suojelunarvoinen rantapuistovyöhyke rajautuu tähän linjaan. Kaupungintalon, Kanavarannan (217) ja Postitalon (216) rakennusmassat jäävät joelta katsottuna tämän linjan taakse. Kaiken tähänastisen kaavoituksen sisältämä todellinen tavoite on ollut niin selkeä, että sitä ei voida hämärtää yleispiirteisten kaavamerkintöjen selittelyillä ja tulkinnoilla.

Se seikka, että rantapuistoksi miellettävällä alueella on nykyisin talojen pihoihin välittömästi liittyviä autopaikkoja, ei vaikuta tähän puistomaiseen tilaan sen volyymia ja vaikuttavuutta oleellisesti heikentäen. Autopaikkojen olemassaolo ei ole asiallinen perustelu kaavamuutokselle. Paikoitusalueiden ilmatila on edelleen visuaalisesti osa tätä suojelunarvoista rantapuiston aluekokonaisuutta.

Oleellinen kriittinen lähtökohta kaavamuutoshankkeeseen on se, että aiotut uudisrakennukset sijoittuvat tämän edellä mainitun linjan Pielisjoen puolelle ja tällöin uudisrakentaminen tunkeutuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuurihistorialliseen aluekokonaisuuteen. Tämän aluekokonaisuuden arvo on kiistaton. Se on tuotu esille niin Museoviraston laatimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventoinnissa (RKY 2009, kts. selostuksen sivu 27), kuin myös kaikissa tähän mennessä laadituissa Joensuun yleispiirteisissä maankäyttösuunnitelmissa sekä detaljikaavoituksessa ja tullut päättäjien taholta hyväksytyksi.

Selostus on turhan laaja. Selostuksen pohjalta on vaikeaa saada täsmällistä kuvaa hankkeen sisällöstä. Hanketta havainnollistamaan tarkoitetut kuvat ovat lähinnä ilmakuvia. Mukana ei ole yhtään jalankulkijan tasolta otettua kuvakulmaa, esimerkiksi Rantakadulta etelän tai pohjoisen suunnalta katsottuna, Kaupungintalolta tultaessa, Rantakadun Siltakadun risteyksestä ja siitä Itäsillalle tultaessa eikä rantaraitilta. Nämä kuvat olisivat välttämättömiä havainnollistamaan kaupunkilaisille kaavamuutoksen ongelmat ja heikkoudet.

Kaavahanke sisältää niin paljon arkkitehtoonisia ja kaupunkisuunnittelullisia heikkouksia, että hanke ei ole hyväksyttävä. Esimerkiksi, rakentaminen noin lähelle rantaa ja jokinäkymien rajoittaminen on paikan keskeisyys huomioon ottaen tuomittavaa. Se on myös koko kaupunkikeskustan kiinteistöjen ja asukkaiden tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun kannalta katsottuna tuomittavaa.

Korttelin 216 kiinteistönomistajan aloite yhden asuinkerrostalon rakentamiseksi on johtanut myös naapurikiinteistön (Koy Kanavaranta) liittymiseen hankkeeseen oman tonttinsa laajennustoiveella ja rakennusoikeuden lisäystoiveella. Tämä mukaantulo on kaupunkikuvallisesti vielä edellistä ongelmallisempi. Ja edelleen, tämä kaavahankkeen laajennus ei sisältynyt alkuperäiseen, nähtävillä olleeseen kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS). Tätä on nyt muutettu. Muutettu OAS on nähtävänä samanaikaisesti tämän kaavaluonnoksen kanssa. Selostuksessa liitteenä olevat OAS:ää koskevat lausunnot kohdistuvat alkuperäiseen OAS:ään. Tämän menettelyn oikeudellisuus on kyseenalainen ja se tullee aiheuttamaan erimielisyyttä.

Rantakadun rannanpuoleiset korttelit 216 ja 217 ovat koko ruutukaava-alue huomioon ottaen kyseenalainen lisä ruutukaavan kylkiäisenä. On pidetty selviönä, että näiden lisäksi ei enempää rakenneta tälle arvokkaalle rantapuistovyöhykkeelle. Näiden kortteleiden lisärakentaminen saattaisi vanhatkin rakennukset entistä huonompaan asemaan. Eikä vain näitä, vaan vakavalla tavalla arvostustansa ja asemaansa menettäisi myös Kaupungintalo, johon seikkaan ei kaavamuutoksen selostuksessa ole kiinnitetty juuri ollenkaan huomiota.

.

Postitalon ja Kanavarannan asemaakaavan muutos on hankkeena selvästi Joensuun yleispiirteisissä kaavoissa esitettyjen tavoitteiden vastainen .

Rantapuistovyöhykettä ei voida käyttää keskustan täydennysrakentamiseen..

Pidän erittäin tärkeänä, että hanke jää esitetyssä muodosssaan luonnosasteelle.

Postitalon muuttamiselle asuintaloksi en näe esteitä.

Joensuussa, 03.03.2011

Mauno Tuomisto

arkkitehti

KIITOS KIINNOSTUKSESTA!

NETTIADRESSIN KAUTTA

http://www.adressit.com/allekirjoitukset/kanavaranta_kaikille_vetoomus_joensuun_kaupunginhallitukselle

VOI VAIKUTTAA!